Muutto Onnelaan sai minut palaamaan ajassa taaksepäin, aikaan jolloin olin vielä tyttönen ja vasta aloittanut matkani siksi ihmiseksi joka olen. Mukanani elämän mutkissa on kulkenut asioita ja esineitä, joista en vieläkään luovu, vaan tiedän niiden kuuluvan mukaani, minne matkaankaan!
Tärkeimmät näistä eivät ole tavaroita, vaan asioita, jotka tekevät minusta minut. Osa tavaroista kuitenkin heijastaa näitä asioita ja piirteitä. Ne voivat olla värikkäitä, vanhoja, elämää nähneitä, mutta silti rakkaita ja hyödyllisiä.
Lukiolaisena pelastin koulun remontin aikana roskalavalle joutumasta monia matkassani kulkeneita esineitä. Niistä rakkaimpia ovat Arabian vanhat kupit 50-60-luvuilta. Pelastetuista, kolhuisista kupeista alkoi keräilijän taipaleeni. Myönnän vieläkin "pelastavani" kuppeja kaappiini.
Keräilen mielelläni esineitä, jotka voivat olla osa arkea ja miksi ei juhlaakin! Kuppini ovat tehty käytettäväksi. Ei näytettäväksi!
Nykyään katan pöydän koreaksi, kun vieraita saapuu. Tai joskus ihan vaan meille partamiehen kanssa kahdestaan. Arjen pienet ilot ja kauneus.
Kupit Arabian Salla sarjaa. Pullalautaset Rörstrandin.
Syksyiset teekutsut odottavat vieraita saapuvaksi!
Kaarinna
