Lapsuuteni yksi suosikki hetkiä oli, kun mummin kanssa säilöttiin. Mummi käytti aina nimikointiin Hetikettejä, Nanny Stillin suunnittelemia ihania tarroja, joita sain liimata pakastusrasiohin. Mummila oli upea 60-luvun talo, jossa oli sisäänkäveltävä kylmiö ja sen perällä pakastin (todellinen energiasyöppö nykynormeja ajatellen). Minä pikkutirppana astelin pakkaseen ja kannoin rasiat nättiin järjestykseen hyllyille. Vaari poimi paljon sieniä ja marjoja, joten niitä pakastettiin runsain mitoin! Suosikki tarrani oli kanttarelli. Kun kasvoin, harmitti että sienien tarra muistutti eniten kanttarelliä, sillä tietysti tateille olisi pitänyt olla oma tarra! Toinen suosikkini oli porkkana, jonka sain laittaa rasioihin joihin mummi pakasti kesäkeittoainekset talven varalle.
Aikuisiällä löysin Hetikettejä joskus Helsingin reissulla Stockmannilta ja oli pakko ostaa kaikki mitä siellä oli! Paketteja taisi olla 6 jäljellä. En raaskinut pitkään aikaan käyttää niitä, sillä halusin säilyttää rakkaat lapsuusmuistot ikuisesti. Hurahtaessani myöhemmin todenteolla retroiluun, löysin kirppiksiltä tarroja lisää ja nyt olen päässyt siihen pisteeseen että raaskin kokoelmaani myös käyttää. Ihanat Hetiketit tekevät arjesta kaunista ja pikkuisen ihanampaa, joka kerta kun avaan pakkasen oven.
Kanttarelli ja kaverit.
Hetikettejä on yhteensä 24 erilaista.
Tilliä, persiljaa ja ruohosipulia talven varalle!
Riistalle, lihalle ja pullille omat tarrat.
Nanny Still (Nanny Elisabet Still McKinney 1926-2009) tunnetaan parhaiten lasitaiteilijana. Suunnittelijan uransa aikana hän teki kuitenkin myös kuvitukset näihin ihaniin säilöntätarroihin. Täytyy tehdä postaus myös rakkaimmista lasiesineistäni, jotka ovat varmasti monille tuttuja!
Kaarinna.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kerro terveiset kisuille: